keskiviikko 20. heinäkuuta 2016

Herkullinen pannari



Kerran mies seisoskeli jääkaapin edessä sangen huolestuneen näköisenä. Minä tietenkin ennätin kuvitella, että koira on oppinut aukaisemaan kylmämööpelin oven ja tyhjentäynyt ruokavarastomme tai että jääkaappiimme on muuttanut jokin hengenvaarallinen lutikkalauma ynnä muuta vastaavaa varsin todennäköistä kamalaa, mutta totuus oli onneksi varsin yksinkertainen. Kananmunien päiväys oli humpsahtanut edellisenä päivänä umpeen. Koska en nipota päiväysten suhteen, vaan luotan haju-, maku- ja näköaisteihini, en ollut asiasta moksiskaan. Vaan tuoreet mustikat kun munapaketin vieressä houkuttelevasti kujersivat, totesin pannarin tuoksun leijuvan ilmassa. 

Tuumasta toimeen. Kaivoin astiakaapista kipot sekä jauhokaapista jauhot ja tietenkin pistin uunin päälle. Eipä aikaakaan, kun huushollimme täyttyi makean tuoksusta. 

Pannarin ohje on mukaelma äitini jostain päin maailmaa nappaamasta reseptistä. Äidin tekemä pannari on toki maailman paras, mutta minun versioni on ihan siedettävä. Mieluummin paistostani syön kuin vaikkapa Mariah Careytä tai Celine Dionia kuuntelen. Itse tykkään käyttää pähkinäisen vivahteen antavia spelttijauhoja vähän joka taikinassa eikä pannarikaan poikkeusta tee  kaura tuo lisäpotkua muutoin makeaan herkkuun. Varsin makean tujauksen taikinaan antaa mantelimaito, joten kannattaa säätää sokerin määrä omaan makuun sopivaksi (itse taidan vähentää sokeria ensi kerralla). Toki mantelimaidon sijaan voi hyödyntää muita nesteitä.

Mahdottoman hyvä pannari

2 dl kaurajauhoja
2 1/2 dl spelttijauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl (tursuileva, ronski mitta) vaniljasokeria
1 tl suolaa
2 kananmunaa
1 dl sokeria
8 dl mantelimaitoa
75 g (vajaa desi) sulatettua rasvaa tai öljyä

Kananmunien rakenne vispataan kevyesti rikki ja sekaan lisätään sokeri, maito ja keskenään sekoitetut kuivat aineet. Lopuksi mukaan sekoitetaan sulatettu ja jäähdytetty rasva. Taikinan tulee olla juoksevaa. Kun ainekset on sekoitettu, seoksen annetaan turvota viileässä noin puolisen tuntia, minkä jälkeen taikina kaadetaan voidellulle leivinpaperille. Pannaria paistetaan 200-225 asteessa puolesta tunnista 35 minuuttiin uunin tehosta riippuen. Paiston aikana pannari saa monenmuotoisia kukkuloita ja vuonoja, joten ei kananta säikähtää, vaikka herkku näyttää pelottavan muhkealta. Uuninluukkua ei kannata paiston aikana avata turhaan, ettei teos lätsähdä saman tien. 

Pannari on valmis, kun se saa kauniin kullertavan värin. Pannarin kera maittavat eritoten marjat, mutta herkkuhetkinä siveettömän korkea jätskinokare ja (tai) mansikkahillopuro ovat aika hyviä vaihtoehtoja. Pannaritaikinaan voi toki soveltaa eri maustesekoituksia, esimerkiksi pomeranssinkuorta ja inkivääriä. Mielikuvitus kunniaan!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti