maanantai 21. marraskuuta 2016

Laveran Mattifyng Balancing Cream

Elämässä on muutama välttämätön paha. Pitää käydä ruokakaupassa, maksaa veroja, pestä hampaat ja jopa uhrata joka aamu ja ilta muutama sekunti siihen, että sivelee pärstään jotain rasvajuttuja. Vaikkei naaman puunailu välttämättä kovinkaan hulvattoman hauskaa puuhaa ole, on ihon suojaksi kuitenkin vissiin hyvä jotain läntätä ihan vaan sen vuoksi, ettei etenkään näin talviaikaan naama kuivettuisi koppuraksi. On sentään rasvaputelien kanssa saikkaaminen hitusen hampaiden pesua siedettävämpää touhua, joten ihan kiva juttu, että voiteet on keksitty. 

Sattuipa kerran käymään niin. että naamaani hiipivän kuivuuden lepyttämiseksi käyttämäni rasvaputilo oli vahingossa ehtynyt ja jouduin purkkikaupoille. Ensimmäisenä vastaan tuli Laveran hyllykkö, johon oli pistetty kahdensorttista naamamönjää. Koska aikatauluni oli kauppakierroksella vähemmän hunteeraamista salliva, valitsin kahdesta vaihtoehdosta purkin, joka ensimmäisenä käteni ulottuville osui. Niin järkevää kuluttamista että oksat pois. 


Hyppysiini päätyneen Laveran putelin kyljessä lukee teksti Mattifying Balancing Cream. Laveran sivujen mukaan mönjä passaa erityisen hyvin normaalille ja sekaiholle. Koostumukseltaan aine ei ole mitenkään hirmuisen tujua tönkköä, vaan se levittyy tasaisesti iholle. Vihreää teetä ja luomukehäkukkaa on voiteeseen tungettu ihon kiiltelemisen vähentämiseksi ja ihon rasvaisuuden hillitsemiseksi, mutta toisaalta aineen luvataan tasoittamisen lisäksi kosteuttavan ihoa.  

Ottaen huomioon, että ihoni on pikemminkin pintakuivuuteen ja etenkin talvisin atopiaan taipuvainen, on Laveran voide toiminut yllättävän hyvin. Mitä viileämmäksi ilmanala käy, sitä paksumpaa ja rasvaisempaa ainetta tykkään käyttää; Laveran teevoide olisi varmasti kesäkäytössä varsin riittävä, mutta marraskuussa otsaa meinaa vähän kiristää ja tekisi mieli lisätä paksumpi kerros mönjää naamaan kuivuuden helpottamiseksi. 


Tuoksumaailma on mukavan mieto ja haihtuu nopeasti, joten nenään ei tulvi koko päivän ajan yltiöpäisen voimakasta löyhkää. Vähän ylidramatisointiin välillä taipuvainen ihoni ei ole ruvennut oikuttelemaan noin puolentoista kuukauden käytön perusteella. Se on aika merkittävä juttu kosmetiikan maailmassa - monet kasvovoiteet aiheuttavat heti näppylälauman saapumisen kutsumatta kylään, mutta Laveran kohdalla ei ole onneksi käynyt (ainakaan toistaiseksi).

Tuote sopinee parhaiten henkilölle, jonka iho ei ole rutikuiva, vaan normaalin ja sekaihon rajamailla., mutta nähtävästi kuivuuteen taipuvainen sekaihokin sietää Laveran rasvan kanssa saikkaamista. Maailman riittoisammaksi voiteeksi en tuotetta rohkene kutsua, sillä ainetta saattaa intoutua käyttämään hitusen liikaa etenkin naamakuivuuden iskiessä, muttei silti hassumpi tuote kyseessä ole. Tärkeintä on, ettei iho rupea häijyttelemään epäsopivien ainesosien johdosta, ja sitä paitsi Lavera on monen sertifikaatin luonnonkosmetiikkamerkki, jonka tuotteiden pitäisi olla eläinkokeettomia (vegaanisuudesta purkeissa puhutaan, mutta pupuleimaa ei edelleenkään ole valitettavasti paketteihin ilmestynyt). 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti