keskiviikko 25. tammikuuta 2017

Aakkosia elämästä

Kun kaikki muutkin, niin minäkin. Olen joskus nähnyt otsikoita elämän aakkosista tai kirjainkirjosta. Olipa tekstin nimeksi keksitty mikä tahansa aakkosiin viittaava yhdistelmä, ideana on kuitenkin poimia omasta taivalluksestaan aakkosten avulla itselle tärkeitä ilmiöitä. Koska ajatus siitä, että aakkoset pitäisi mukauttaa omaan elämään tuntuu aika höntiltä, tottahan toki minäkin jotain sepustan. Varautukaa pitkälliseen jaaritukseen, jossa ei ole varsinaisesti punaista lankaa, mutta paasausta piisaa. 


A - aurinko

Aakkosten ensimmäinen kirjain symboloi minulle aurinkoa. Aurinko on erityisesti kevättalven hangilla suksiessa hiihtopummin hyvä kaveri, mutta heinäkuun helteillä tekisi välillä mieli heittää aurinkoa kuutamolla päähän. 

B - Bäkkärit, tietenkin!

Backstreet Boys oli yksi parhaimmista bändeistä päällä maan silloin joskus. Everybody-y-y yeeaaah! Toki Spaissareitakin fanitin, mutta Bäkkärit oli jotain ihan mahtavaa. Suosikkibäkkärityypin titteli vaihtui yhtä tiuhaan kuin lempivärini eli noin joka päivä.

C - Crash Bandicoot

Nostalgiareissulle kun päädyttiin, jatkettakoon samalla aikakaudella. En ole peli-ihminen, mutta maailmassa on olemassa yksi pelisarja, joka joskus alkuräjähdyksen aikoihin oli ihan legendaarisen mahtava ja hauska. Tietenkin Crash Bandicoot! 

D - Don Huonot

Ei kai soinnillisesta klusiilista voi tulla muuta mieleen kuin se, että d on huono t? Don Huonot on elämäni muusa.


E - elämä

Ei kai muuta voi keksiä? Elämä on pieni suuri ilmiö, joka on suurimmaksi osaksi mukiinmenevä (ei merkityksessä Paavo Väyrysen preseidenttikampanja muutama vuosi takaperin). Elämässä on välillä yllätyksiä, mutkia, esteitä ja vapaita pudotuksia, mutta niin on myös liihottelua, orkideojen kukkasilla tanssahtelua ja loputtomasti hemmetin hyvää sapuskaa. Ihmeellinen on elämä.

F - Fogg, Phileas

Maapallo mennään kiertämään, päivää kahdeksankymmentä on aikaa seikkailuun. Vaikka True Detectiven ykköskausi oli loistava ja tykkään myös kovasti noin ihan kaikista brittidekkareista, elämäni ensimmäinen televisiorakkaus oli Matka maailman ympäri 80 päivässä. TaoTao oli myös aika kova hurjina nuoruusvuosinani. Ja Peukaloisen retket. Ja Muumit tietenkin. Mutta Phileas Foggin poppoon mukana reissasin pitkin maita ja mantuja, jännitin ja halusin tutkimusmatkailija-arkeologiksi. Minusta tulikin toimistohörhö.

G - geminaatta

Geminaatta eli pitkä konsonanttiäänne on minulle erityisen tärkeä, sillä se on yksi murteeni ominaispiirteistä. Meillä päin joku tekkee ja hakkee kahden konsonantin kera (huomatkaa, edellä kuvatut prosessit hoituvat ilman hoota, kas kun h ei ihan joka paikkaan sovi). Olen ylpeä murteestani, eikä murre mihinkään peesistä katoa, vaan se on vahva identiteetin rakennuspilari. Ilman murrettani en olisi minä. 

H - hiutale

Hiutale on ensinnäkin todella kaunis sana foneettisessa mielessä, mutta se on myös sisällöltään erityisen kiva. Etenkin jos kyse on lumi- tai puurohiutaleista, sillä talvi on yksi parhaimmista vuodenajoista ja aamupuuro pitää naisen tiellä.


I - itseironia

"Sulla pitäis olla nastakengät jaloissa kesät talvet, ympäri vuoden", kuvaili mies minua eräänä iltana. Olen ihan tolkuttoman kömpelö ja pystyn vetämään lipat vaikka ihan tasaisella tiellä (testattu on), ja toisaalta olen ehkä vielä surkeampi jutustelemaan turhuuksia small talk -hengessä. Olen ihan käsittämättömän kolho - ruhoni on täynnä mustelmia, palovammoja ja arpia - eikä minusta saa hienoa ja hienostunutta leidiä tekemälläkään. Jotta elämässä selviäisi hengissä, täytyy pitää korvan takana jemmassa aina aimo annos hurttia huumoria ja itseironiaa. 

J - joulu

Koska joulu on juhlista jaloin, upein, hienoin, iloisin, rauhallisin, rauhoittavin, mahtavin, mukavin, ähkyisin, herkullisin, kaunein, tuoksuvin, lempein ja... Joulu vaan on niin kiva juttu, että se väkisinkin pulpahtaa ensimmäiseksi mieleen.

K - kisura

Jos elämänsä ensimmäiset parikymmentä vuotta on loikkinut poronpapanakekosten yli, väistellyt maantien valtaavia tokkia, kuunnellut koparoiden naksuntaa, kuokkinut räkä poskella AIV-rehua ja ehkä vähän kostoksi nimennyt muutaman elikon aika nolosti, on k yhtä kuin kisura. Kisurat ovat julmetun tyhmää porukkaa, mutta toisaalta ne ovat joskus ihan söpöjä, mutta sitä en myönnä koskaan ääneen.

L - leipä

En tajua, miksei leipää voisi syödä. Elämä on liian lyhyt hiilihydraattien välttelemiseen - eiköhän kohtuus ja monipuolinen ruokavalio yhdistettynä liikuntaan ole ihan riittävä systeemi elämässä selviytymiseen. Kaikki kunnia viitseliäille ihmisille, jotka kikkailevat chia-siementen, goji-marjojen ja ties minkälaisten jauheiden kanssa, mutta uskon pysyväni hengissä ihan tavallisella kotiruoalla siihen asti, kunnes on aikani poistua elon näyttämöltä. Elämässä on ihan riittävästi mietittävää ilman että tekisi syömisestäkin vaikeaa (sanoo hän, joka voisi elää suklaalla). Minun pötsini ainakin tykkää ravintokuidusta, joskaan en silti ihan pullamössövitsileipää nassuuni viipalekaupalla tuputa.


M - metsä

Jotkut saavat energiaa jatkuvasta hälinästä ja härdellistä, mutta minä lataan akkuni metsässä. Synkeässä kuusikossa, käppyräisten mäntyjen keskellä, hentoisessa koivikossa tai vaikkapa huojuvien haapojen keskellä seikkaillessa on rauhallinen olo. Humisevat puut ja hiljaa lehtiä kutitteleva tuulenvire ja mahdollisesti muutama tunturi horisontissa ravitsevat niin sielua kuin ruhoa.

N - naiseus

Naisena oleminen on muutamaa epäkohtaa huolimatta ihan kivaa. Voisin ilommielin nakata joka kuukausi yhtä tympeästi saapuvan mielensäpahoittajan sadepilven jonkin muun galaxin tuntumaan ja kernaasti olisin mässyttämättä suruuni suklaata. Mutta ei miehilläkään ole helppoa - kuulemma niilläkin on omat ongelmansa, kuten lavuaarin täyttävät partakarvat tai neulepaidan pöllivä avopuoliso.

O - onnellisuus

Onnellisuus, onni ja onnellinen ovat aika hankalia termejä. Onnellisuutta tavoitellessaan saattaa käydä niin, että sortuukin lopulta suorittamaan, ja jatkuvasti suorittaessaan unohtaa nauttia siitä, mitä jo ympärillään on. Ei onni löydy siitä että uutta hamuaa, vaan siitä että oppii saamastaan nauttimaan sanovat Mokoman tyypit, ja heidän sanoihinsa olen valmis uskomaan. 

P - pilkunviilaus

En väitä olevani pilkutushaka, mutta sen verran sentään on paksuun kallooni mennyt pilkkuoppia, etten ikinä koskaan milloinkaan tunge pilkkua lauseenvastikkeen kylkeen. Älkää tekään.


Q - queer

Meinasin ensin pistää q:n alle sepustuksen maailman yhdestä legendaarisimmista yhtyeistä, mutta Queenistä olen jo tainnunt aika monesti höpistä. Siispä mieleeni pulpahti toinen tärkeä sana, joka alun perin on tarkoittanut outoa tai kummallista ja aikojen saatossa siirtynyt pilkkanimityksestä viittaamaan seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuolisuuteen ja sukupuolten rajoihin. Ei rakkauden tulisi olla kenenkään erityisoikeus, vaan jokaisen mahdollisuus. Eikö ole riittävää, että kykenee ylipäätään välittämään niin paljon jostakusta toisesta, että uskaltaa puhua rakkaudesta? Kunhan kyse on ihmisistä. Jättäköön nyt, herranjestas, jokainen kävelevä aivopieruseko siat ja muut eläimet rauhaan.

R - ronskius

Sopivasti ronskit jutut virkistävät kummasti mieltä. Niin se vaan on, uskokaa pois. 

S - vähän paljon kaikkea

Iski runsaudenpula, sillä jostain ässän kohdalla sanojen vyöry tuntui loputtomalta. Suklaa, suunnitelmat, syksy, suomalaisuus, sade, sunnuntai, sauna, suksiminen, suo ja niin edelleen. 

T - tee

Hörpiskeltävistä nesteistä jaloin on tee, joka lämmittää, rentouttaa, piristää, virkistää ja antaa voimaa teelaadusta riippuen. Sumpin voi ryystää pikaisesti samalla muuta hääräten, mutta iso sammiollinen teetä on nautinto. 


U - unelmat

Unelmat voivat olla hataria ja kaukaisia, epärealistisia ja höpsöjä tai vaikkapa toteuttamiskelpoisia ja onnellisia, mutta yhtä kaikki unelmia pitää pääkopassa surrata. Ei kaikkia unelmia elämänsä aikana tarvitse (eikä kylä ehdi) toteuttaa, mutta pieni päiväunelmointi on silloin tällöin paikallaan.

V - vapaus

Vapaus ja itsemääräämisoikeus ovat tärkeitä käsitteitä. Eri asia on, onko kyseessä vapaus jostakin vai vapaus johonkin. Esimerkiksi vapaus valita oma tiensä ja tähdätä haluamaansa opiskelupaikkaan tai suuntaan pitäisi olla mahdollista hyvinvointivaltiossa. 

X - läheiset x

Elämässäni on monta ihmistä, jotka eivät blogissani esiinny, mutta ovat luonnollisesti todella isossa roolissa elämässäni, sillä ilman läheisiä en pärjäisi. 

Y - ylellisyys

Joku odotti ehkä tässä kohtaa Ylläs-hehkutusta, mutta ähäkutti! Yllätin itse itseni keksimällä jotain ihan muuta. En haaveile ylenpalttisen ylellisistä luksuslomista yksityisellä paratiisisaarella. En halua pulittaa satoja euroja piposta tai laukusta tonneja. Minulle ylellisyys ei tarkoita naurettavan hintaista materiaa ja pröystäilyä, vaan esimerkiksi kaunista luontoa, hyvää kirjallisuutta, musiikkia tai vaikkapa omaa aikaa. On ylellisyyttä sujahtaa puhtaiden lakanoiden väliin tai kuulla korpin raakuntaa. Anteeksi tylsyyteni.



Z - zabaglione

Jokaisen vuoden päätösvaiheisiin kuuluu elintärkeä rituaali: kiintiökonvehtirasian tyhjentäminen. Olen varsin hanakas ottamaan moisen vastuun harteilleni ja etenkin zabaglioneklöntit mieluusti vyötärölleni kannettaviksi. Kun yhden konvehtilootan saa mässytetttyä, piisaa esanssisten karkkien puputus viikoksi vähäksi aikaa.

Å - Åbo

Turku on paikka, jossa asun. Paikka, jossa pidän majaani. Paikka, jota tavallaan kutsun kodikseni ainakin toistaiseksi. Sieluni on kuitenkin kotiseutuni kumpuilevassa maastossa, revontulten reitillä, kuutamon kajossa. Turku on ihan kiva ja ainakin toistaiseksi ihan siedettävä asuinkaupunki, mutten usko koko elämääni Turun toreilla pysyväni.

Ä - äitee

Ilman äitiäni en toki olisi olemassa, mutta muutenkin äitini on aivan ihana luontokappale. Äitini on ehkä maailman kiltein ja jalosydämisin ihmisin, mutta on kyseisessä tyypissä jotain mätääkin. Meidän äiti kuuntelee ihan luokattoman huonoa musiikkia ja katselee telkkarista Tangomarkkinoita ja Vain elämää.

Ö - öylätti

Öylätti on minulle vähän vieras juttu, sillä täysi-ikäiseksi tultuani päätin olla kuulumatta mihinkään uskonnolliseen seurakuntaan tai ryhmään. Vaikken minkään kirkon jäsen ole, ovat uskontoasiat kiehtovia; esimerkiksi luomistarinat ja ihmisyhteisöjen tavat selittää monimutkaista maailmankaikkeutta paljastavat vallitsevasta kulttuurista ihmeellisiä asioita. Ihmisen tarve selittää ymmärrystä ylittäviä ilmiöitä ja yhteisen kulttuurin keinoin pitää yhteisöä kasassa ovat kiehtovia.


Aikomukseni oli sepustaa jotain pientä, mutta taisinkin vahingossa kirjoittaa paatosromaanin. Hups. 

4 kommenttia:

  1. Haha, tosi hauska! :D Mistä toi tokavika kuva on? Ei sattuis olemaan Vaskijärveltä? Siellä on (muistikuvieni ja parin kännykkäräpsynkin mukaan) ihan täsmälleen saman näköinen ranta. :D

    VastaaPoista
  2. Nappiin meni arvaus! Vaskijärven kierrokselta juuri olen kuvan napannut (uskomattoman upea melkein-erämaajärvi oli kyseessä). ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, on se hulppea. Ja näemmä tosi tunnistettava. :D

      Poista
    2. Kyllä - ei kovin monessa paikassa ainakaan Varsinais-Suomen alueella samanlaista rauhaa tavoita!

      Poista