sunnuntai 21. tammikuuta 2018

Vuosi 2017, tervemenoa

Ja niin on vuosi vaihtunut. Ja niin on ihan pieni tovi edellisestä blogisessiosta vierähtänyt. Ja niin paljon on muutaman kuukauden aikana kaikenlaista sattunut, että aloitan paluuni blogimaailmaan kevyellä vuosikatsauksella, johon pöllin kysymykset törkeästi vimpeliläisen toteemieläimeni eli Marin blogista.



1. Mitä teit vuonna 2017 sellaista, jota et ole tehnyt aiemmin?
Lumikenkäilin Alpeilla ja muutin uusille kulmille. Vedin komeasti lipat pariisilaisessa putiikissa ja piipahdin Provinssissa. Hurahdin ruusukaaliin ja huomasin, että veljelläni on tyylikäs hiuskuontalo. Ehdotin työmaalla roolini muutosta ja jäin odottamaan byrokratian raskaiden rattaiden pyörimistä. Ostin ihan hillittömän värikkäät lenkkarit ja löysin sekä itsestäni että muista ihmisistä uusia piirteitä.

2. Piditkö uudenvuodenlupauksesi?
En niinkään tee uudenvuodenlupauksia, sillä tavoitteita ja unelmia kohti voi tähdätä vuodenajasta riippumatta. Aloitinkin vuoden aikana ainakin viisitoista kertaa karkkilakon ja päätin fiksata unirytmini kuntoon, mutta epäonnistuin kummassakin suunnitelmassani varsin komeasti.

3. Synnyttikö kukaan läheisesi?
Ei. Eräälle suloiselle mäyräkoiramammalle syntyi muutama päivä sitten pieniä pulleroisia pentuja. Lasketaanko se tähän? Ai ei vai?

4. Kuoliko kukaan läheisesi?
Kyllä.


5. Missä maissa kävit?
Itävallassa, Ranskassa, Sveamamman maailmassa sekä muutaman kerran Kolarissa - kotikyläni on luonnollisesti laskettavissa omaksi valtakunnakseen.

6. Mitä sellaista haluaisit vuodelta 2018, joka ei onnistunut vuonna 2017?
Vuonna 2017 elämäni meni oikeastaan joka ilmansuunnasta käsin katsottuna ihan uusiksi, joten alkavalta vuodelta toivon tasapainoa ja hengähdystauon muutoksille. Tai tietty muutoksia saa tulla ja joissain määrin niitä odotankin malttamattomasti, kunhan ne ovat kivoja ja ilmestyvät sopivaan tahtiin - eihän elämisessä muuten pysy perässä. Sen sijaan, että karma tai jokin muu juttu ohjaisi minun elämääni, haluan ottaa ohjakset elämänhallinnassani ihan itelleni.

 7. Mikä päivämäärä säilyy muistissasi vuodelta 2017?
Päivä, jolloin saatoin läheiseni viimeiselle matkalleen, ei helposti unohdu mielestä. Vuoden aikana tulleet ikävät uutiset ovat myös kaivautuneet muistilokeroihini.

8. Vuoden suurin saavutuksesi?
Oi, olen tänä vuonna saavuttanut paljon merkittäviä asioita! Olen esimerkiksi varmastikin rikkonut henkilökohtaisen kaatumisennätykseni pyllähtämällä pehvalleni ainakin 349532 kertaa. Tietenkin julkisilla paikoilla, sillä pitäähän ilmalennot toteuttaa mahdollisimman monen ihmiskunnan jäsenen läsnäollessa.


9. …ja suurin epäonnistuminen?
Olisin voinut olla parempi tytär, sisko, serkku, ystävä ja kaikkea. Olisin myös ehkä voinut yrittää pitää parempaa huolta ruotsin osaamisestani. 

11. Mikä oli paras asia, jonka ostit?
Junalippu Kolariin joululomaa viettämään.

12. Kenen käyttäytyminen ansaitsi kiitosta?
Äitini on niin lempeä, kannustava ja rakastava, että hän ansaitsee kaikkein kauneimmat ylistyslaulut osakseen. Muutenkin läheiset ylipäätään ovat ihan käsittämättömän ihanaa porukkaa (kiitos, höpönassukat).


13. Kenen käyttäytyminen aiheutti ahdistusta/ pahaa mieltä / jotain muuta negatiivista?
Itseriittoiset, turhantärkeät, oman napanöyhtänsä lumoissa elävät ja itsekeskeiset ihmiset ovat kerrassaan tolloja.

 14. Mihin käytit suurimman osan rahoistasi?
Vuokran lisäksi tuhlasin vähäiset roponi kotiseudun suuntaan reissaamiseen. Tässä kohtaa haluan lähettää erittäin hyiset terveiset VR:n suuntaan. Murr.

15. Mistä innostuit eniten?
Terrierin väpättävistä puoliluppakorvista tietenkin!

16. Mikä albumi / kappale tulee muistuttamaan sinua vuodesta 2017?
Ehdottomasti Don Huonojen Päivä nousee taas. Kertosäkeen kohta joskus huomaa kompastuneensa ihan vaan omiin jalkoihinsa kuvastaa minua varsin hyvin. Miksi pysytellä pystyssä, jos voi kompastua koipiinsa, rikkoa ties kuinka monet juoksukalsarit ja teuloa polvensa ruville? Tasapainokyvyttömyyteni alkaa olla jo aika surkuhupaisa vitsi lähipiirissäni, mutta kun onhan se nyt ihan mahdotonta olla kompuroimatta. 


17. Verrattuna tähän aikaan viime vuonna, oletko nyt

a) onnellisempi vai surullisempi?
Yhtä aikaa onnellisempi ja myös surullisempi. Sekä ilon että surun aiheita mahtuu elon kinttupolulle.

b) lihavampi vai laihempi?
En ole lihavampi. Minulla on vain massankeräyskausi menossa.

c) rikkaampi vai köyhempi?
Köyhempi. KIITOS , VR. 

18. Mitä olisit toivonut tekeväsi enemmän?
Olisin voinut kuunnella itseäni vähän paremmin.


19. …entä vähemmän?
valvoa ja vatvoa.

20. Kuinka vietit joulua?
Hangessa. Reilun viikon mittaisen loman aikana ehdin viettää perheeni kanssa laatuaikaa, tehdä lumitöitä kisuratokan kanssa (meinasin kolata koko poropopulaation, mutta mitäpä änkesivät tielleni), syödä rohki hyvin riisipuuroa, lumikenkäillä kuutamon kajossa, ihastella lyhtyjä, möyriä hangessa ja tietenkin hiihtää. Lunta oli enemmän kuin miesmuistiin - vai pitäisikö kirjoittaa, että henkilömuistiin - ja ilmanalat olivat suosiolliset. Oli todella rentouttava ja mukava joulu.

21. Jos voisit mennä ajassa taaksepäin ja muuttaa yhden hetken menneestä vuodesta, mikä se olisi?
On montakin tilannetta, joita olen jälkikäteen jossitellut ja miettinyt, että olisin voinut tehdä toisin. Kuten jossakin toisessa kyselyssä olen tainnut sata vuotta sitten todeta, eipä jossittelusta mitään hyödy. Jos asioita on tapahtunut, ne pitää käsitellä ja niiden kanssa täytyy opetella elämään. Loppujen lopuksi vatvomisesta ja jumittamisesta ei jää jäljelle kuin itsesäälissä vellominen ja katkeruus, mikä on pitemmän päälle todella ankeaa touhua sekä oman pääkopan että läheisten hyvinvoinnin kannalta. On täysin sallittua olla joskus surullinen ja syyttää maailmankaikkeutta epäoikeudenmukaisuudesta, mutta jostain pitää osata kaivaa terve asenne ja mennä eteenpäin.

(Noudatan itse filosofiaani aina silloin tällöin.)


22. Rakastuitko vuonna 2017?
Rakastuin musiikkiin, kukkakaalimuussiin sekä villasukkiin.

23. Kuinka monta yhden illan juttua sinulla oli?
Aika monta, joskin useimmiten öisin pohtimani jutut pyörivät samojen teemojen ympärillä. Ehe ehe.

24. Mikä oli mieluisin tv-sarja, jota seurasit?
Brittidekkareiden lisäksi saatoin ihan pikkuriikkisen koukuttua Masterchef Australiaan, joka on kaunein asia maailmassa, ja laatusarjaan nimeltä Remppa vai muutto.

25. Vihaatko tällä hetkellä ketään, jota et vihannut viime vuonna samaan aikaan?
Vihaaminen on turhaa. En jaksaisi kuluttaa energiaa niin vahvan negatiivisen tunteen vaalimiseen, mutta peijakas sentään, kuinka joissakin tilanteissa vihaan on helppo syyllistyä. Vaikka viha on turhaa, typeristä ihmisistä ei tarvitse eikä pidä tykätä, enkä jatkossakaan aio niin tehdä. Elämä on liian lyhyt typeryyden sietämiseen.

26. Mikä oli paras lukemasi kirja?
Alkuvuodesta ennätin lukea pottereita ja ties mitä, mutta loppuvuotta kohti aika hupeni aivan ihmeellisesti, enkä saanut luettua oikeastaan muuta kuin työhön liittyvää materiaalia, joka sisällöltään ei välttämättä kovinkaan kiehtovaa ole. Toisaalta antoisista Whatsapp-keskusteluista voisi kirjoittaa kokonaisen kirjasarjan, joka tursuisi mehukkaita juonenkäänteitä ja vauhdikkaita tilanteita.


27. ...entä musiikillinen löytö?
Goldfrappin Utopia! Upea kappale. Ei tosin sekään ole yhtä upea kuin terrieripapparaisen tyytyväiset murahdukset lenkille lähdettäessä. 

28. Mitä halusit ja sait?
Rohkeutta tehdä päätöksiä.

29. Mitä halusit, muttet saanut?
Tasapainoa ja rauhallista rytmiä. Jännä kyllä en voittanut lotossa, mihin ehkä vaikuttaa se, etten ole täyttänyt ehkä ikinä yhtäkään lottokuponkia.

30. Mikä oli vuoden suosikkielokuvasi?
En juurikaan katsellut elokuvia, mutta telkkarisarjoja niidenkin edestä. 

31. Mitä teit syntymäpäivänäsi?
Paiskin töitä ja tarjosin illalla skyr-kakkua.

32. Mikä yksi asia olisi tehnyt vuodestasi äärettömän paljon tyydyttävämmän?
Ettei olisi tarvinnut sanoa hyvästejä, eikä olisi tarvinnut valita huonoista vaihtoehdoista vähiten huonoa.

33. Miten kuvailisit vaatemuotiasi vuonna 2017?
Tyylitaituruuteni on niin mielettömällä tasolla, että välillä ihmettelen itsekin, miksei minusta ole valjastettu globaalia it-neitosta. Tyyliäni voisi kuvata grungeksi modernilla otteella ja ripauksella ajatonta romantiikkaa. Olen yksinkertaisesti très chic.

Toisin sanoen pukeudun mieluiten kalsareihin, villasukkiin ja lörttöpaitaan. 


35. Kenestä julkisuuden henkilöstä pidit eniten?
Tietenkin corgiherra Topista! Corgit ovat suloisia otuksia, ja Topi on poikkeuksellisen kivalta vaikuttava kaveri.

36. Mikä poliittinen puheenaihe säväytti sinua eniten?
Säväyttämisestä en niinkään tiedä, mutta kansaamme edustavat puolueet ovat kunnostautuneet neroudessa. Maamme sisäpoliittinen tilanne on aika mielenkiintoinen tällä hetkellä, joskin sisäpolitiikka on tietenkin aina varsin mielenkiintoinen temmellyskenttä.

37. Ketä kaipasit?
Kesänkitunturia. Ja äitiä.

38. Kuka oli paras uusi tuttavuus?
Hmm, voidaanko vastaukseksi hyväksyä piparilta maistuvat Domino-keksit?

39. Kerro elämänohje, jonka opit vuonna 2017.
Elämä kantaa.


Kaiken kaikkiaan vuosi 2017 jää henkilökohtaiseen historiaani vuotena, jolloin oikeastaan koko elämisen paletti meni uusiksi. Valonpilkahduksista ja hienoista hetkistä huolimatta kokonaisuutena vuosi oli sen verran ikävien uutisten verhoama, etten jää sitä kaipaamaan.

Mutta pöljän ajanjakson jälkeen suunta on väkisinkin nousujohteinen - tahmaisen vuoden päätyttyä tammikuu on jo tuonut mukanaan todella mielenkiintoisia keskusteluja, suuria oivalluksia, litratolkulla teetä ja uusia ajatuksia. Uskon vakaasti, että negatiivisten juttujen määrä ei ole ehtymätön, vaan jossain vaiheessa koittaa väkisinkin parempi aika.

Millainen vuosi teillä on ollut?

6 kommenttia:

  1. Mun vuosi oli aika tasainen. Tammikuusta päätellen tästä vuodesta ei tuu tasaista :D

    Ja sulle yks juttu:

    <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tasasuus on kiva, mutta niin on myös pieni kiva pöhinä. :D
      No sulle samat sanat ja moiskaus! <3

      Poista
  2. Hei, jee, olet palannut blogin pariin!(?) Tätä oli mukavaa lukea. :D Mulla viime vuosi oli kai ihan hyvä - ainakin tuli tehtyä niin paljon hauskoja ja ikimuistoisia juttuja, että vaikka kurjaakin tietysti oli välillä, plussan puolelle varmasti jäätiin. Olen kyllä juuri sillä tavalla latvalaho, etten oikeastaan osaa arvioida tietyltä ajanhetkeltä fiiliksiäni vaikkapa yhden vuoden verran taaksepäin. Usein jo menneen kuun tunnelmat muuttuvat pian epämääräiseksi sumuksi, josta muistan vain yksittäisiä väläyksiä, enkä osaa muodostaa enää minkäänlaista kokonaiskuvaa. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, kiva kuulla, että sulla on kokonaiskuvaltaan positiivinen vuosi takana! Ja kiva, että löysit blogini pariin, vaikken ole jorissut blogissani iäisyyksiin. :)

      Yleensä on juurikin niin, että ajantaju tuppaa hukkumaan elämän melskeessä, mutta siihen blogin tai päiväkirjan pitäminen on hyvä keino - koska on useimmiten mahdotonta muistaa, mitä jonkin vuoden maaliskuussa on touhunnut, voi jostain kirjallisesta lähteestä tarkistaa, mitä onkaan mennyt tekemään. :) Sitten joskus vaan ilmiö nimeltä elämä päättää pistää yhden telluslaisen kuviot vallan sekaisin muutaman kuukauden sisällä, mutta semmosta eläminen välillä on.

      Poista
  3. Upeita kuvia! Bad Gasteinissa tuli itsellänikin juuri käytyä ja tykkäsin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Bad Gasteinin koko kylä jylhine maisemineen ja loppumattomine vuorijonoineen oli todella upea - vuoristojonoa katsellessa oli todella hämmentynyt olo, joten melkein tekisi lähteä joku päivä uudestaan tutkimaan seutua. :)

      Poista