keskiviikko 28. maaliskuuta 2018

Maltalta Müncheniin


 
Takana on varsin intensiivinen viikko. Läksin viikonlopun tuntumassa työreissulle ja palasin mieli täynnä muistoja ja uusia kokemuksia. Reissun kohteena oli Malta, Välimerellä köllivä pikkuinen saarivaltio, jonka pääkaupungin laitamilla muutaman päivän elämästäni sain viettää. Historian pauhua kuunnellessa, syvänsinistä merta tuijotellessa ja palmujen keinuntaa katsellessa tuli poloiselle juntille varsin pöllämystynyt olo, mutta välillä on ihan kivaa myöntää olevansa maalaistollo ja olla täysturisti.

Kaiken kaikkiaan matka meni aivan hyvin. Selvisin jopa hengissä pönötyspippaloista, ja kokonaisuutena Maltasta jäi varsin hyvä fiilis. Koska suurin osa reissussa hyörimisestä meni lähinnä työhön liittyvissä hommissa, ei saaren tutkailuun jäänyt kuin silmänräpäys, mikä toisaalta pienellä saarella riitti yleiskuvan saamiseen. Turistibussin kyydissä surruutellessa ehdin bongata monta hienoa nähtävyyttä – esimerkkinä kiehtovasta maltalaisesta kohteesta mainittakoon saaren lounaisosassa sijaitseva upeista luolistaan tunnettu Blue Grotto, joka jäi jylhine maisemineen vahvasti mieleeni, ja pieni kalastajakylä Marsaxklokk, joka satamassa kelluvine viehättävine pikkupaatteineen vangitsi matkaajan huomion.


Toki Mdinan keskiaikaista kaupunkia ja sen liepeillä sijaitsevan esikaupungin, Rabatin, katakombeja olisi ollut mahtava päästä tutkailemaan tarkemmin. Gozon saarellakin olisi tietenkin voinut käydä, mutta pääsaaren tutkiminen vei tällä kertaa voiton, eikä sitä paitsi saarella enää legendaarista Sinistä ikkunaa ole uhmaamassa mahtavia luonnonvoimia.



Kevättä oli Maltalla jo ilmassa. Vehreä oli maisema ja aurinko lämmitti hetkittäin varsin lämpimästi, mutta kylmä tuuli tuiversi niin kovasti, että lämpimät vaatekerrokset olivat tuiki tarpeelliset. Ilmanala oli miellyttävän raikas ja happirikas, tosin viikonloppu oli vuodenaikaan nähden jopa poikkeuksellisen viileä. Välillä meinasi pientä tihkusadetta pukata, mutta pääosin oli puolipilvistä, ja lämpötila pysytteli noin kolmentoista asteen tuntumassa. Lähtöpäivän kunniaksi ukkonenkin vähän jyrähteli.




Koska paluulennolla oli sopivasti  luppoaikaa eikä Münchenin lentokentällä notkuminen tuntitolkulla tuntunut kovinkaan mielikuvitusta kutkuttavalta vaihtoehdolta, ennätin käydä Marienplatzilla ihailemassa upeaa raatihuonetta kellopeleineen ja tietenkin syömässä kakkua. Vaikka visiitti Baijerin sydämessä ei ollut mitenkään hirvittävän pitkäkestoinen, teki Marienplatz historiallisine rakennuksineen todella suuren vaikutuksen. Tehokas matkaopas osasi löytää mielenkiintoiset sopukat (terveisiä!), eikä siis ihme, että Münchenistä jäi hyvä maku suuhun, enkä pistäisi uusintavisiittiä lainkaan pahakseni. Se vaan jäi harmittamaan, että kahvilassa piipahtaessani olisi pitänyt marenkileivoksen sijaan tilata tietenkin apfelstrudel, joka on parasta antia saksalaisessa leivonnaiskulttuurissa.




Irtiotto arjesta teki oikein hyvää, ja parasta on se, että reissuhommat jatkuvat vielä. Uusi viikko on käynnistynyt hitusen väsyneissä merkeissä, mutta onneksi on pääsiäisloman aika – on aika suunnata kotikonnuille Kolariin seikkailemaan kisuroiden kanssa pitkin vaaroja ja mettiä. 

Vietän siis pääsiäisen todennäköisesti pihalla (sekä kuvannollisesti että ihan fyysisesti) sekä luonnollisesti herkkuja mussuttaen, mutta miten te vietätte keväistä juhlaa?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti