maanantai 9. marraskuuta 2015

Siirappikeksit




Olen viime aikoina innostunut testailemaan erilaisia keksireseptejä vierasvaraksi ja iltateen kyytipojaksi. Tämänkertainen keksivinkki on mukaelma perinteisistä vilhelmiina-läpysköistä sillä erotuksella, etten vaivautunut pyörittelemään taikinasta tankoja, vaan mättäsin pieniä keksikekosia leivinpaperin päälle. Lisäksi oikeaoppisiin vilhelmiinoihin (tai wilhelmiinoihin) tulisi laittaa pelkästään valkuainen, mutta päätin laittaa koko munan keksiä sitomaan. Koska aidoista vilhelmiinoista en tohdi puhua, kutsun leipomuksiani siirappikekseiksi.


Helpot siirappikeksit

100 g voita tai margariinia 
1 dl fariinisokeria tai hienoa sokeria
2 rkl tummaa siirappia
1 kananmuna
2,5 dl vehnäjauhoja
1 tl ruokasoodaa
epänaisellisen valtava mitta vaniljasokeria


Pehmeä rasva, fariinisokeri ja siirappi vatkataan hyvin vaahdoksi ja mukaan lisätään kananmuna. Keskenään sekoitetut kuivat aineet lisätään taikinan joukkoon ja seos sekoitetaan nopeasti tasaiseksi. Tässä vaiheessa ei enää vatkata taikinaa. 

Taikinasta otetaan pikkuruisia klönttejä, jotka asetetaan riittävän väljästi leivinpaperilla vuoratulle uunipellille – taikinakekosia ei kannata laittaa liian tiiviisti ja lähekkäin, sillä keksit paisuvat paljon uunissa muhiessaan. Keksien leviämisen vuoksi ei taikinasta myöskään kannata kauhoa liian isoja klönttejä pellille, vaan mieluusti pieniä siroja sattumia.

Keksejä paistetaan 175 asteessa noin kymmenen minuutin verran. Keksien annetaan jäähtyä tovin, jos vain hurmaavan tuoksun levitessä pitkin kotia niin malttaa tehdä. Keksit sopivat teen ja kahvin kaveriksi, vaan sopivat ne tietenkin herkutteluhetkeen sellaisenaankin.


Keksit huokuvat jouluista tunnelmaa siirapin ansiosta – itselleni tuli leipomuksia maistellessa mielikuva yhdysvaltalaisesta joulupukista, jolle on jätetty pieni keksilautanen maitolasillisen kera yönaposteltavaksi. Lisää talven suurimman juhlan tuntua saa ripsauttamalla taikinan joukkoon vaikkapa teelusikallisen tai toisenkin kanelia, ripauksen kardemummaa, hitusen inkivääriä tai oman näköisensä maustesatsin. Taikinaan voi kehitellä oman makumaailmansa eri mausteita joukkoon kippaamalla. Myös jauholajin suhteen voi rohkeasti testata eri vaihtoehtoja; esimerkiksi spelttijauho vehnän sijaan voisi toimia. Kuitupitoisemmilla jauhovalinnoilla saa luonnollisesti väsättyä terveyskeksit, jos sellaisia halajaa.

Salonkikelpoisiksi siirappikeksit saa, jos laittaa kahden keksin väliin esimerkiksi tuorejuustopitoista täytettä – esimerkiksi tuorejuusto-rahkaseos tai vaihtoehtoisesti tuorejuusto-kermamössö passaavat. Tuorejuuston sekaan voisi myös kokeilla sulatettua suklaata tai vaikkapa hyvää hilloa. Joku viitseliäs leipuri voisi koristella keksiset vaikkapa sulatettua suklaata valuttamalla leipomusten päälle, mutta minä en ehtinyt herkkuhampaan kolottaessa aivan vimmatusti. Mahdollisuuksia reseptin jatkojalostukseen siis kuitenkin on rutkasti, jos vaan mielikuvituksensa rohkenee päästää valloilleen.

Löytyykö lukijain joukosta keksi-ihmisiä?

4 kommenttia:

  1. Onpa hassua, että vilhelmiinoihin tulee "oikeaoppisesti" voita ja kananmunaa, siis eläinperäisiä aineita, mutta Oululaisen kuuluisat Wilhelmina-keksit ovat kasvissyöjien iloksi vegaanisia. Joskus näinkin päin! :) Yleensä nimittäin joutuu itse leipomaan vegaanisia versioita milloin mistäkin leipomuksista, jos sellaisia mielii syödä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkäpä eron tekee yksi kirjain - vilhelmiinat ovat maalaisversio fiineistä wilhelmiinoista? :) En ole itse aiemmin törmännyt täysin vegaanisiin keksivaihtoehtoihin saati Oululaisen versioihin, mutta täytyypä tutustua tarkemmin. Ainakin itse vuosien varrella bongaamat keksit ovat sisältäneet kananmunan (tai oikeastaan keltuaisen). MInkälainen makuelämys kyseisissä herkuissa muuten on? Entäpä minkälainen koostumus ja ainesosalista kekseissä on?

      Huomannee, että uteliaisuuteni heräsi. :)

      Poista
    2. Vegaanisia keksejä on itse asiassa melko paljon, kun vertaa esim. kakkuihin ja pulliin, joita ei juurikaan ole tarjolla vegaanisina missään peruskaupoissa. Tässä listassa on paljon vegaanisia keksejä: http://www.vegaanituotteet.net/herkut/keksit-leivonnaiset

      Oululaisen Wilhelmina-keksit ovat tosi hyviä (jos tykkää sen tyyppisistä ylipäänsä), ja kuva ja ainesosat löytyvät täältä: http://www.fazer.fi/tuotteet-ja-asiakaspalvelu/6117/oululainen-wilhelmina-pikkuleipa-185-g/

      Wilhelmina-keksien merkittävimpiä ominaisuuksia ovat niiden rasvaisuus ja rapeus (rasvaa on paljon enemmän kuin sokeria). En voi ostaa ja syödä niitä oikein koskaan, koska minun on mahdotonta lopettaa syömistä vain yhden tai kahden keksin jälkeen. :-D

      Poista
    3. Kiitoksia tuhannesti, että jaksoit nähdä vaivaa ja linkkasit hyödylliset sivut! Olisi pitänyt hoksata, että netistä kyllä etsivälle tietoa on aina löytyvä. :)

      Eivät taida keksit ravintoarvoiltaan aivan terveyden edistäjiksi ja vitamiinilähteiksi yltää, vaan joskus on luvallista herkutella. Tosin keksit rouskuvat sen verran mukavasti hampaissa, että helposti saattaa houkutuksen huumaamana erehtyä säädyllisesti yhden herkun lisäksi nappaamaan kitaansa muutaman ylimääräisen yksilön. :D

      Poista