tiistai 8. joulukuuta 2015

Turku, joulukaupunki


Turku on kovasti markkinoinut itseään joulukaupunkina, ja kyllähän täällä mukavia joulunajan tapahtumia piisaa. Lumesta ei kylläkään tietoa ole, vaan joka kulmaan on pystytetty kuusia valoineen tuomaan lohtua kansalle, joka harmaudessa ja pimeydessä vaeltaa, ja joka joulukuisen lämpöennätyksen paukkuessa saa vain haaveilla valkeasta joulusta.

Vanhan ajan menoa ja meininkiä heijastavat joulumarkkinat ovat jo muodostuneet jokavuotiseksi instituutioksi. Marras- joulukuussa kaiken kaikkiaan neljänä viikonloppuna järjestettävä tapahtuma kokoaa turkulaiset Brinkkalan pihalle ja Vanhan Suurtorin kulmille aistimaan joulun tunnelmaa. Markkinoilla on jos minkälaista pikkukojua, jotka tursuavat ja pursuavat huumaavalta tuoksuvia herkkuja, kauniita koruja, lämpöisiä villatuotteita, taidokkaasti tehtyjä puuesineitä ja tietenkin joulunaikaan joulukoristeita. Sydämeni taisi jäädä erään herttaisen olkipukin kohdalle, ja ensimmäisen kuvan lyhtykin houkutti, mutten kumpaakaan raaskinut ostaa. Meinasin jo viime vuoden markkinoilta vastaavanlaisen lyhtykaunottaren ostaa kotiin, mutta tajusin sen näyttävän lähinnä vähän hupsulta pienissä neliöissä tai piskuisella parvekkeella. Hieno kapistus se kuitenkin on. Ehkäpä sitten seuraavassa elämässä. 



Tänä vuonna markkinat ovat jo kolmen viikonlopun ajan ehtineet hurmata paikallisväestöä, vaan minä pääsin vasta itsenäisyyspäivänä sunnuntaikävelyllä ollessamme pyörimään torialueen tietämillä. Vaikkeivät sääolosuhteet olleet jouluiset puuskittaisen tuulen ja tihkuttelun johdosta, markkinoilla oli suhteellisen sopivasti kuhinaa. Ei kuitenkaan alue ollut niin täynnä, etteikö olisi mahtunut kulkemaan ja kojujen tarjontaa kuikuilemaan. 

Joulupukkikin oli luonnollisesti tonttujoukon kanssa saapunut turkulaisten kiltteystasoa tarkkailemaan. Itsenäisyyspäivänä torilla vilisi ballerinoja tutuissaan – minua palelsi pelkkä ajatuskin ohkaisessa balettihamosessa liuhottelusta, mutta esiintyjät eivät tuntuneet olevan moksiskaan tihkusateesta tai tuulen tuomasta luihin ja ytimiin yltävästä koleudesta. Markkinoilla jouluista ohjelmaa tuovat tiernapojat sekä erilaiset teatteri- ja sirkusryhmät, mutta meidän kierroksemme aikoihin styrangit pysyivät piilossa. 


Suurtorilta jatkoimme matkaa tuomiokirkolle päin kylän suurinta joulukuusta tapittamaan. Jylhä ja komea tuomiokirkko on jo itsessään melkein kuin jättiläiskokoinen piparkakkupytinki. Kirkon juurella köpötellessäni mieleni valtaa jok'ikinen kerta syvä hämmennys; miten ihmeessä pytinki on saatu aikoinaan rakennettua? Noin seitsemänsataa vuotta sitten valmistunut kirkko ei toki alun prin ollut yhtä massiivinen laitos kuin nykyään, vaan torniosaa on korotettu ja kuoriosaa laajennettu historian saatossa aina 1800-luvulle saakka. Silti hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa, kuinka äärimmäisiä ponnistuksia ja suorituksia on vaadittu valtaisan monumentin pykäämiseksi. Tuomiokirkko on osoitus siitä, että ihminen on kykenevä kauniin tekemiseen, ei pelkästään julmuuksiin.  



Kauppatorillakin on joulunalusviikkoina lupsakkaa meininkiä, kun Joulutori sulostuttaa pienen pläntin verran muutoin kovin tyhjää maisemaa. Pienissä kojuissa on paljon ihasteltavaa ja oivallisia lahjaideoita. Siellä täällä sieraimiin leijaili niin herkullisia tuoksuja, että meinasi nälkä iskeä kesken sunnuntaikäyskentelyn. 



Iltapäivästä alkoi jo hämärtää siihen malliin, että kävelykatujen jouluvalot vähitellen pääsivät oikeuksiinsa. Tähdet tuikkivat ja säihkyivät lähes helmenharmaata taivasta vasten.



Kyllä Turku varsin jouluinen kaupunki taitaa olla. Vanhain aikain tunnelmaa huokuvat markkinat ovat ehdottomasti visiteeraamisen arvoinen ilmiö tiernapoikineen ja jouluisine esiintymisineen, ja keskusta-alueellakin on joulun henkeä havaittavissa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti