perjantai 4. joulukuuta 2015

Utua

Eräänä iltana näivettyneet aivoni kaipasivat jotain kaunista ja päädyin uteliaisuuttani tutkailemaan tämän hetken laukkutrendejä netistä. Alun perin jalo aikeeni oli kartoittaa eri liikkeiden valikoimia äitiäni varten, mutta lipsuin jo heti alkumetreillä tarkastelemaan myös itselleni mieluisia laukkuja. Päädyin tutkailemaan kotimaisia veskoja ja eksyin Utua- nettisivulle.

Utua on (turva- ja työ)kengistään tutumman Sievi Shopin laukkumerkki. Suunnittelutyötä johtaa Piia Vähäsalo, ja laukuissa käytetty nahka on peräisin Italiasta. Laukut valmistetaan Kreikassa käsityönä laadun takaamiseksi ja nettisivujen mukaan sekä ympäristöystävällisiä että eettisiä periaatteita noudattaen. On jokseenkin harmillista, etteivät laukut ole täysin Suomessa valmistettuja, mutta ilmeisesti laukkuja kuitenkin valmistetaan pienet erät kerrallaan ateljeetyönä, ei valtavana massatuotantona. Käsityönä valmistetut nahkalaukkuset ovat yksilöllisiä, joten täysin identtistä väskyä ei kylillä vastaan tule. Värimaailma heijastaa syksyisen luonnon sävyjä, kuten pehmoista ja hentoista kanervanliilaa.

Utua- laukuissa kiehtoo ennen kaikkea se, että ainakin nettisivujen mukaan valmistusprosessit kuormittavat mahdollisimman vähän luontoa; esimerkiksi haitallisia aineita pyritään käyttämään mahdollisimman vähän, ja ympäri maailmaa tapahtuvan rahtauksen sijaan laukkujen materiaalit ja valmistus ovat Euroopan sisällä. Teoriassa kestävien laukkujen valmistaminen kuulostaa erinomaiselta, mutta mieltäni kuitenkin askarruttaa, kuinka tarkkaan materiaalin valmistusta, ateljeetyötä ja rahtausta valvotaan. Mistä esimerkiksi langat ja metalliyksityiskohdat ovat peräisin? Käytetäänkö ympäristön kannalta haitallisia aineita kuinka paljon?

Nättejä laukut kyllä ovat, ja osuvasti ne on nimetty. Osa laukkujen viehätyksestä juontuu tarinoihin, jotka suunnittelija on veskojensa ympärille loihtinut. Laukkujen mallit ovat klassisia, monikäyttöisiä ja sopivan yksinkertaisia olematta kuitenkaan tylsiä, jotta ne taipuvat monen asun kanssa käytettäviksi ja kestävät käytössä vuosikausia. Tässä kohtaa mainittakoon, että olen näpsäissyt kaikki laukkukuvat tuotteet- sivulta. Eritoten minua miellyttää varsin viehkeä, juuri sopivasti Mummo Ankka-henkinen Taival- olkalaukku, josta on kahta kokoa; pienempi passaa arkiveskaksi tai lyhyelle taipaleelle, isommalla selviää vaikkapa viikonloppureissusta. Värivaihtoehtoja on kaiken kaikkiaan kolme, tummanruskea, kanervanliila sekä savenharmaa, jotka voisin hyvin nähdä oman laukkuosastoni jatkeena. Olen salaa haaveillut nupukkipintaisesta laukusta, joten Taival kutkuttaa mieltäni kovasti – meinasin jo pari vuotta sitten ostaa nupukkisen laukun, mutten tuolloin raaskinut, enkä nupukkia välttämättä Turun olosuhteissa olisi uskaltanut käyttää. Jonkin verran on jälkikäteen harmittanut, mutta toisaalta kyse on vain materiasta, ei mistään aidosti tärkeästä hommasta. 


Kuviin nappasin otokset isommista Taival-veskoista, mutta taitaisin päätyä pienempään versioon, joka olisi kokonsa puolesta sangen monikäyttöinen. Voisin auliisti tarjota lämpimän sylin ja rakastavan olan kaikille kolmelle värille, jos vain moiseen hurjasteluun kykenisin; sininen ja kanerva ovat herkullisia ja piristäviä pilkahduksia, ruskea takuuvarmasti onnistunut hankinta. Eläväinen, samettisen pehmeä nupukki tekee laukusta todella kauniin. Voih, tahdon!

Toinen kiehtova malli on Runo, joka on kaikessa yksinkertaisuudessan vakuuttava väsky. Etenkin oranssiin taittuva punainen on todella säpsäkkä, mutta toisaalta musta Runo on oivallinen perusveska. Jos minulla ei olisi vielä täydellistä mustaa laukkua (Lumin Nelli), taitaisin ruveta haaveilemaan mustasta Runosta. 


Pari pykälää yksinkertaisempi malli on Ystävä, joka varmasti pelastaisi monet arkipäivät vaivattomalla eleganssillaan. Ystävä kainalossa voisi rientää niin kaupungilla kuin ulkoilla vapaapäivänä. Laukkuun saattaisi sopia sopivasti lähes puolet omaisuudesta ja vähän päälle. Savensininen versio on aika näpsäkkä.


Tyylikkäitä laukkuja näyttää olevan tarjolla, mutta Taival on minun ehdoton suosikkini. Monet suomalaiset laukut ovat omaan makuuni hivenen liian maskuliinisia tai kolhoja, mutta Utua- veskat vaikuttavat olevan vähemmän raskaan oloisia. Merkin tarina, tausta ja laatu vaikuttavat tutustumisen arvoisilta, joskin vielä hienompaa olisi, jos laukut olisivat valmistettu kokonaan Suomessa. Tosin on sekin mielekäs ajatus, että laukut valmistetaan pienissä erissä käsityönä, eikä liukuhihnatuotantona Aasian puolella. Jos eettisyys ja ekologisuus ovat todella huomioitu valmistuksessa, on kyseessä todella mielenkiintoinen merkki. 


Onko sinulla kokemusta Utua- laukuista?

2 kommenttia:

  1. Todella kauniita laukkuja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa mieltä - Utuan laukuissa on jotain erilaista verrattuna moneen muuhun laukkubrändiin.

      Poista