keskiviikko 21. helmikuuta 2018

Banaaniletut

Tykkään banaanista ja erityisen paljon tykkään lätyistä. Teoriassa kahden herkun, banaanin ja lätyn, yhdistelmä kuulostaa sangen hyvältä, mutta jotain teorian ja käytännön välillä tapahtuu ja lopputulos on lähinnä jotain-vähän-sinne päin. Banaanilättyjä olen kokeillut väkertää useampaan otteeseen, mutten ole ollut kertaakaan vakuuttunut banaanikekosten erinomaisuudesta. Olen testannut jauhottomia (tuloksena kumisia ja kummallisia lättyjä) ja jauhollisia versioita (plääh), mutta sitä oikeaa reseptiä ei ole tullut vastaan. 

Koska banaanilättyset ovat suoranaista terveellisyysruokaa ja haluaisin niistä tykätä, olen halunnut antaa niille mahdollisuuden päästä osaksi elämääni. Vatsani on aina myötämielinen saamaan hyvää sisältöä elämäänsä.
Noh, tuumasta toimeen ja lätty lätisemään, totesin, ja kaivoin taikinakulhon kaapista. Ja kohta naaman edessä oli kasa lättyjä, jotka maistuivat jopa ihan siedettäviltä.


Banaanilätyt

1 banaani
2 kananmunaa
1,5 dl mantelijauhetta
1,5 tl kanelia
ripaus inkivääriä
1 dl mantelimaitoa
öljyä paistamiseen

Banaani mörssätään haarukalla mössöksi kulhossa ja kananmunat sekoitetaan banaanien joukkoon. Kulhoon lisätään kuivat aineet ja viimeiseksi maito. Sitten vaan sekoitetaan kaikki ainekset sekaisin, ja taikinan annetaan turvota noin vartin.

Lättysten paistossa ei kannata kuhnailla, varsinkin jos tekee pieniä plänttejä. Lättyjä paistetaan mieluummin miedolla lämmöllä kuin tulikuumana hehkuvalla hellalla sen verran, että ne ehtivät saada kullanruskean pinnan.


Lettuset lienevät parhaimmillaan esimerkiksi maapähkinävoin kruunaamina, jätskivuoren piilottamina tai vaikkapa vaahterasiirapilla kuorrutettuina, mutta omalle lautaselleni päätyi vähän marjoja. Tietenkin valmiiden lättyjen kaverina voi tarjoilla vaikkapa suklaa- tai kinuskikastiketta tai hedelmäsalaattia - olen joskus maustanut myös luonnonjogurtin kanelilla ja lorauttanut sitä lättyjen päälle. 

Ihan kelvollisia lätyt olivat, mutta täytyy sanoa, että koostumukseltaan lätyt eivät yllä peruslättyjen tasolle - jotain omituista banaanijutuissa edelleen mielestäni on. Tykkään banaanista ja erityisesti tykkään lätyistä, mutta ehkä tykkään niistä eniten erikseen. Toki jatkossakin herkkuhampaan kolottaessa saatan pistää pannun kuumaksi ja väkertää banaanilättyjä tai suosiolla elämän eliksiiriä eli vohveleita.

Jos jollakulla on takataskussa ihan loistavien banaanilettujen ohje, olen pelkkänä korvana ja otan vinkkejä mielelläni vastaan!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti